Search En menu en ClientConnect
Search
Results
Top 5 search results See all results Advanced search
Top searches
Most visited pages

Suomalaisista 83 % ymmärtää, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää taloudellista panostamista nyt, jotta vältytään suuremmilta kustannuksilta tulevaisuudessa, EIP:n kyselystä selviää

11 November 2024
©Allain Bachellier/ Getty images

Vaikka vastaajat pitivät ilmastonmuutosta vasta kuudenneksi suurimpana kotimaansa haasteista, useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on silti sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on investoitava nyt, jotta voidaan välttää suuremmat kustannukset pitkällä aikavälillä, Euroopan investointipankin (EIP) teettämä vuotuinen ilmastotutkimus kertoo.


Keskeisiä tuloksia

  • Suomalaisista vastaajista 93 % pitää kotimaansa sopeutumista ilmastonmuutokseen tärkeänä, ja vastaajista lähes neljännes (23 %) sanoo, että sopeutumistoimet ovat ensisijaisen tärkeitä.
  • Vastaajista 83 % on samaa mieltä siitä, että ilmastoon sopeutumiseen on investoitava varoja nyt, jotta vältyttäisiin entistä suuremmilta kustannuksilta tulevaisuudessa.

Luonnonkatastrofien yleistyessä ja niiden vakavuuden lisääntyessä ilmastonmuutoksen taloudelliset kustannukset kasvavat yhä suuremmiksi. Tutkijat varoittavat, että nämä katastrofit käyvät jatkuvasti kalliimmiksi. Euroopan ympäristökeskuksen raportin[1] mukaan Eurooppa on tällä hetkellä nopeimmin lämpenevä maanosa, ja äärimmäisten sääilmiöiden odotetaan lisääntyvän, kun maapallon lämpötila nousee. Tilanteen jatkuva paheneminen asettaa merkittäviä haasteita infrastruktuurille ja uhkaa vesi- ja elintarvikehuollon vakautta globaalisti. Tämä korostaa kattavien sopeutumisstrategioiden kiireellistä tarvetta.

”Suomalaiset ymmärtävät, että on tärkeää toimia nyt heidän kotimaansa suojelemiseksi ilmastonmuutoksen pahenevilta vaikutuksilta. EIP on valmis tukemaan Suomea rahoittamalla sopeutumishankkeita, jotka paitsi suojelevat yhteisöjä myös edistävät paikallistaloutta. Panostamalla investointeihin nyt voimme varmistaa kestävän tulevaisuuden kaikille suomalaisille”, EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros toteaa.

EIP julkaisi tänään seitsemännen vuotuisen ilmastotutkimuksensa tulokset. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin yli 24 000 vastaajan näkemyksiä ilmastonmuutoksesta eri puolilla EU:ta ja Yhdysvaltoja. Suomessa elokuussa 2024 toteutettuun tutkimukseen osallistui 1000 henkilöä.

Suuri haaste

Vaikka suomalaiset vastaajat pitivät ilmastonmuutosta vasta kuudenneksi suurimpana kotimaansa haasteena, ilmastonmuutokseen sopeutuminen on heille tärkeää:

  • kyselyyn vastanneista 93 % tunnustaa tarpeen sopeutua ilmastonmuutokseen (osuus on lähellä EU:n keskiarvoa, joka oli 94 %). Tarkemmin sanottuna lähes neljäsosa (23 %; osuus on 27 prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon, 50 %) suomalaisista katsoo, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on maan lähivuosien ensisijainen tavoite, kun taas 69 % pitää sopeutumista tärkeänä mutta ei ensisijaisena.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nähdään myös taloudellisena mahdollisuutena ja pitkän aikavälin investointina Suomelle:

  • 83 % uskoo, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää investointeja nyt, jotta voidaan välttää korkeammat kustannukset tulevaisuudessa (EU:n keskiarvo 85 %).
  • Vastaajista 82 % sanoo, että ilmastosopeutumiseen investoiminen voi auttaa luomaan työpaikkoja ja vauhdittaa paikallistaloutta (EU:n keskiarvo 86 %).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja muutokset elämäntapaan

Suomalaiset vastaajat ymmärtävät hyvin ne taloudelliset mahdollisuudet, joita sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tarjoavat. Myös omakohtaiset kokemukset sään ääri-ilmiöistä lisäävät tarvetta toimia:

  • 61 % (EU:n keskiarvo 80 %) on kokenut vähintään yhden äärimmäisen sääilmiön viiden viime vuoden aikana. Tarkemmin sanottuna 36 % on kärsinyt kovista pakkasista, 34 % on kokenut äärimmäistä kuumuutta ja helleaaltoja, ja 19 % on joutunut kohtaamaan rajuja raekuuroja.

Äärimmäisten sääilmiöiden seuraukset ovat sekä kouriintuntuvia että moninaisia:

  • yli puolet suomalaisista vastaajista (52 %, EU:n keskiarvo 68 %) mainitsi kokeneensa ainakin yhden suoran seurauksen sään ääri-ilmiöistä. Vastaajista 20 % oli kohdannut sähkökatkoksia tai energiantoimitusongelmia, 14 % oli kokenut liikenteen häiriöitä (kuten teiden sulkemisia, siltojen tuhoutumisia tai julkisen liikenteen viivästyksiä), ja 13 % oli kärsinyt elintarvikehuoltoon liittyvistä ongelmista (kuten joidenkin tuotteiden huonosta saatavuudesta).

Vaikka sään ääri-ilmiöt vaikuttavat suomalaisiin vähemmän kuin monien muiden EU-maiden asukkaisiin, huomattava osa suomalaisista alkaa havahtua sopeutumistarpeeseen:

  • 38 % suomalaisista (EU: 72 %) toteaa, että heidän on jatkossa sopeutettava elämäntapaansa ilmastonmuutoksen vuoksi.
  • 15 % (EU: 35 %) uskoo, että heidän on muutettava ilmastoriskeille vähemmän alttiiseen paikkaan, jopa paikallisesti (tulvien, metsäpalojen tai muiden äärimmäisten sääilmiöiden välttämiseksi).
  • 15 % (13 prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon, 28 %) arvelee, että heidän on muutettava viileämmälle alueelle tai viileämpään maahan.

Henkilökohtainen sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää hyvää tietämystä. Suurin osa suomalaisista (70 %, lähellä EU:n keskiarvoa, 71 %) sanoo, että heillä on tietoa käytännön toimenpiteistä asuntonsa ja elämäntapansa sopeuttamiseksi ilmastonmuutokseen. Vastaajista 62 % (lähellä EU:n keskiarvoa, 60 %) ei kuitenkaan tiedä julkisista tuista tai taloudellisista kannustimista, joilla tällaisia toimia tuetaan.

Sopeutumistoimien painopisteet

Suomalaiset vastaajat tunnistivat seuraavat paikallisen ilmastosopeutumisen painopistealueet:

  • kaupunkien viilentäminen istuttamalla puita katujen reunuksille tai rakentamalla viheralueita (42 %, mikä vastaa EU:n keskiarvoa)
  • infrastruktuurin parantaminen – esim. paremmat kuivatusjärjestelmät, tulvapenkereet, myrskysuojat tai säävarmat sähköverkot (36 %, hieman alle EU:n keskiarvon 39 %)
  • väestön kouluttaminen varautumaan äärimmäisiin sääilmiöihin ja toimimaan oikein niiden sattuessa (35 %, hieman alle EU:n keskiarvon 38 %).

Kysymykseen siitä, kenen pitäisi maksaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen,

  • 38 % sanoo, että ilmastonmuutosta eniten aiheuttavien yritysten ja toimialojen olisi vastattava kustannuksista
  • 36 % on sitä mieltä, että kaikkien tulisi maksaa tasapuolisesti
  • 11 % on sitä mieltä, että varakkaimpien yksityishenkilöiden tulisi maksaa kustannukset korkeampien verojen muodossa.

Kun kysytään, kenen pitäisi saada sopeutumisapua ensimmäisenä,

  • merkittävä osa suomalaisista on sitä mieltä, että kaikkia olisi autettava tasapuolisesti (43 %)
  • 25 % katsoo, että vanhukset olisi asetettava etusijalle
  • 21 % sanoo, että riskialueilla asuvien ihmisten pitäisi saada apua ensimmäisenä.

EIP-pankkiryhmä

Euroopan investointipankki (EIP) on pitkäaikaisia lainoja myöntävä Euroopan unionin rahoituslaitos, jonka omistavat EU:n jäsenvaltiot. Se rahoittaa terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviä investointeja, jotka edistävät EU:n poliittisten päämäärien toteutumista. EIP:n hankkeet vahvistavat kilpailukykyä, vauhdittavat innovaatioita, edistävät kestävää kehitystä, lisäävät sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä tukevat oikeudenmukaista ja ripeää siirtymää ilmastoneutraaliuteen.

Euroopan investointipankista (EIP) ja Euroopan investointirahastosta (EIR) koostuva EIP-ryhmä allekirjoitti yhteensä 88 miljardin euron rahoitussopimukset vuonna 2023. Rahoituksesta 90 % kohdistui Euroopan unionin alueelle. Näiden rahoitussitoumusten odotetaan saavan liikkeelle noin 320 miljardin euron investoinnit, joilla tuetaan 400 000 yritystä ja 5,4 miljoonaa työpaikkaa.

Kaikki EIP-ryhmän rahoittamat hankkeet ovat Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia. EIP-ryhmä ei rahoita investointeja fossiilisiin polttoaineisiin. Olemme hyvää vauhtia saavuttamassa tavoitteemme tuhannen miljardin euron tuesta ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistäville investoinneille vuoteen 2030 mennessä, mihin olemme Ilmastopankin tiekartassa sitoutuneet. Yli puolet EIP-ryhmän vuotuisesta rahoituksesta tukee hankkeita, jotka edistävät suoraan ilmastonmuutoksen torjuntaa, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja terveellisempää ympäristöä.

Noin puolet EIP:n unionin sisällä myöntämästä rahoituksesta suuntautuu koheesioalueille, joilla tulot asukasta kohti ovat muita alhaisemmat. Tämä osoittaa pankin sitoutumista tasapuolisen kasvun tukemiseen ja elinolosuhde-erojen kaventamiseen.

EIP ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Suomessa EIP tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevia hankkeita, joilla on suora vaikutus kansalaisten ja yritysten jokapäiväiseen elämään. EIP-ryhmä sitoutui vuonna 2023 rahoittamaan uusia hankkeita Suomessa lähes miljardilla eurolla. Tästä summasta 60 % kohdistuu ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen keskittyviin hankkeisiin. EIP on viime aikoina edistänyt vihreää siirtymää tukemalla älypuhelinten kunnostamista, ympäristöystävällisempien pakkausten valmistamista elintarvikkeille ja hygieniatuotteille sekä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien lämpölaitosten korvaamista uusiutuviin energialähteisiin nojautuvilla ratkaisuilla. Myös EIR on tehnyt yhteistyötä johtavien suomalaisten pankkien kanssa ja mahdollistanut noin miljardin euron lainanannon hankkeille, jotka edistävät Suomen ilmastotavoitteita ja ympäristökestävyyttä. Lisäksi EIP tukee Finnveralle myönnetyn takauksen kautta suomalaisia midcap-yrityksiä, jotka edistävät työllisyyttä, kasvua ja vihreää siirtymää.

EIP:n ilmastotutkimus

Euroopan investointipankki (EIP), joka on EU:n ilmastopankki, järjesti ilmastotutkimuksensa jo seitsemännen kerran. Uusimman kierroksen tulokset julkaistaan tänään. Vuodesta 2018 lähtien toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi tällä kertaa yli 24 000 ihmistä. Tutkimus antaa tietoa siitä, miten EU:ssa ja Yhdysvalloissa suhtaudutaan ilmastonmuutokseen. Tämänvuotisen tutkimuksen toteutti BVA Xsight 6.–23. elokuuta 2024, ja tutkimus kattaa Euroopan unionin 27 maata ja Yhdysvallat. Vastaajat täyttivät kyselyn verkossa tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Lisätietoja tutkimusmenetelmistä löydät täältä.


[1] Eurooppa ei ole valmistautunut nopeasti kasvaviin ilmastoriskeihin | Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) kotisivu (europa.eu)

Contact

Reference

2024-414-FI