>@ingwervanille/Getty Images
©ingwervanille/ Getty Images

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää yhteisiä toimia hallituksilta, instituutioilta, yrityksiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta. Ilmastohaasteen ymmärtäminen on olennaisen tärkeää, jotta ihmiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Kuudennessa ilmastotutkimuksessaan EIP halusi arvioida kansalaisten ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Siksi tämänkertainen tutkimus keskittyi ihmisten ilmastotietämykseen kolmella keskeisellä alueella: ilmastonmuutoksen määritelmät ja syyt, ilmastonmuutoksen seuraukset sekä ilmastonmuutoksen torjunnan keinot. Osallistujat vastasivat 12 kysymykseen, ja heidän tietämyksensä arvioitiin asteikolla 0–10, jolla 10 merkitsi korkeinta tietämyksen tasoa. EIP:n kyselyyn vastasi yli 30 000 ihmistä 35 maassa, mukaan lukien EU:n jäsenvaltiot, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Kiina, Japani, Intia ja Kanada. Siten tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ihmisten yleisestä käsityksestä ilmastonmuutoksesta.


Keskeisiä tuloksia

  • Suomalaiset saavuttivat EIP:n tutkimuksessa EU27-maista ensimmäisen sijan (pisteet 7,22/10). Tulos oli selvästi korkeampi kuin EU:n keskiarvo (6,37/10). Seuraavilla pistesijoilla ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia sekä sen torjuntakeinoja koskevassa kyselyssä olivat Luxemburg (7,19/10) ja Ruotsi (6,96/10).
>@Graphic workshop/EIB
  • Yleisimmät puutteet tiedoissa: Suomalaiset tuntevat hyvin ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset, mutta voisivat hankkia lisää tietoa sen torjuntakeinoista. Samoin kuin useimmissa muissa EU-maissa, monet suomalaiset vastaajat eivät tienneet, että teiden nopeusrajoitusten alentaminen (77 %) tai rakennusten eristyksen parantaminen (63 %) voivat auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
  • Sukupolviero: Ikäryhmässä 20–29-vuotiaat tiedettiin vähemmän ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksista kuin yli 30-vuotiaiden ikäryhmässä. 20–29-vuotiaiden kokonaispistemäärä oli 6,80/10, kun se yli 30-vuotiailla oli 7,33/10.

Kuinka hyvin ihmiset ymmärtävät ilmastonmuutoksen syyt?

Indeksin ensimmäinen osa-alue keskittyy ilmastonmuutoksen määrittelyyn ja syihin. Tällä alueella suomalaisten tulos oli paljon EU:n keskiarvoa parempi (8,31/10 vs. 7,21/10). Se tuotti Suomelle EU-maista ensimmäisen sijan.

>@Graphic workshop/EIB
  • Kun kysyttiin ilmastonmuutoksen määrittelystä, useimmat suomalaiset vastaajat (85 % eli 14 %-yksikköä yli EU:n keskiarvon) valitsivat oikean määritelmän (”Pitkällä aikavälillä tapahtuva muutos maapallon ilmastossa”). Vain 5 % uskoi ilmastonmuutoksen olevan huijausta.
  • Yli kolme neljäsosaa vastaajista (79 %) myös tiesi, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toiminnasta, kuten metsien hävittämisestä, maataloudesta, teollisuudesta ja liikenteestä. Alle neljäsosa väestöstä on toista mieltä. Vastaajista 14 % ajattelee ilmastonmuutoksen johtuvan äärimmäisistä luonnonilmiöistä, kuten tulivuorenpurkauksista tai helleaalloista, ja 7 % katsoo muutoksen syynä olevan aukko otsonikerroksessa.
  • Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä maat ovat maailman suurimpia kasvihuonepäästöjen aiheuttajia, useimmat suomalaiset (85 % eli 13 %-yksikköä yli EU:n keskiarvon) vastasivat oikein: USA, Kiina ja Intia.

Kuinka hyvin ihmiset tietävät ilmastonmuutoksen seurauksista?

Ilmastonmuutoksen seurauksista kysyttäessä suomalaiset saavuttivat erinomaisen tuloksen 8,25/10 (kolmas sija EU-maista). Pisteet olivat tässäkin selvästi EU:n keskiarvon (7,65/10) yläpuolella.

>@Graphic workshop/EIB
  • Vastaajista 79 % tiesi, että ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen (se voi esimerkiksi johtaa maanpinnan tason otsonin ja hiukkaspitoisuuksien kaltaisten ilmansaasteiden lisääntymiseen).
  • Lisäksi 89 % sanoi aivan oikein, että ilmastonmuutos pahentaa maailman nälkäongelmaa, koska äärimmäiset sääolosuhteet heikentävät satoa.
  • Kun vastaajilta kysyttiin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta merenpinnan korkeuteen, 80 % suomalaisista vastasi oikein merenpinnan tason nousevan. Kuitenkin viidesosa (20 %) vastasi väärin: 9 % arveli merenpinnan laskevan, ja 11 % oletti, ettei ilmastonmuutoksella ole erityistä vaikutusta merenpinnan tasoon.
  • Ilmastonmuutoksen vaikutus muuttoliikkeeseen oli useimmille suomalaisille selvää; yhä suurempi osa maailman väestöstä joutuu pakosta siirtymään uusille alueille. Näin vastasi kyselyssä 82 %; luku on 13 %-yksikköä EU:n keskiarvoa korkeampi. Kuitenkin 18 % oli tietämättömiä vaikutuksesta muuttoliikkeeseen.

Käsitykset ilmastonmuutoksen torjunnasta vaihtelevat

Indeksin viimeisellä osa-alueella suomalaisten vastaajien tulos oli 5,10/10. Vaikka pistemäärä oli edelleen EU:n keskiarvoa (4,25/10) korkeampi, se osoittaa silti merkittävästi vähäisempää tietämystä ilmastonmuutosta hillitsevistä toimenpiteistä kuin tutkimuksen kahdella muulla osa-alueella. Tämän alueen pistemäärä oli yleisesti alempi myös muissa EU-maissa. Niinpä Suomi sijoittui suhteellisen matalista pisteistään huolimatta toiselle sijalle EU:n 27 jäsenmaan joukossa.

>@Graphic workshop/EIB
  • Useimmat suomalaiset (76 %) tiesivät, että ilmastonmuutosta voi hillitä kierrätettäviä tuotteita käyttämällä.
  • Vastaajista 71 % sanoi aivan oikein, että julkisen liikenteen käyttäminen henkilöauton sijaan on askel oikeaan suuntaan.
  • Lisäksi 65 % (23 %-yksikköä yli EU:n keskiarvon) tietää, että uusien vaatteiden ostamisen vähentäminen voi auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
  • Kuitenkin vain vähemmistö (37 % eli 7 %-yksikköä alle EU:n keskiarvon) tiesi, että ilmastonmuutosta voi torjua rakennusten paremmalla eristyksellä.
  • Alle neljännes suomalaisista (23 % eli 3 %-yksikköä alle EU:n keskiarvon) vaikuttaa tietävän, että teiden nopeusrajoitusten alentamisella olisi myös vaikutusta.
  • Lisäksi useimmat suomalaiset eivät tunne digitaalisten palvelujen käytön merkittäviä ilmastovaikutuksia. Vain 11 % vastaajista sanoo, että nettivideoiden katselua vähentämällä voisi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä.
  • Toisin kuin useimmissa Euroopan maissa, suomalaisista suurin osa (72 %) osasi määritellä henkilökohtaisen hiilijalanjäljen: ”henkilön vuoden aikana aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä”.

Sukupolviero

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta vaihtelee vastaajan yhteiskunnallisen aseman ja muiden väestötieteellisten muuttujien mukaan. Yksi eniten vaikuttavista muuttujista on ikä. Suomessa 20–29-vuotiaiden vastaajien tulos oli heikompi kuin yli 30-vuotiailla (kokonaispistemäärä 6,80/10 vs. 7,33/10). Joillakin alueilla sukupolvien välinen ero oli merkittävä.

  • Erityisen suuri sukupolviero oli ilmastonmuutoksen käsitteen ja syiden ymmärtämisessä (20–29-vuotiaiden pistemäärä oli 7,80/10 ja yli 30-vuotiaiden 8,41/10).
  • Ero oli huomattava myös ilmastonmuutoksen seurauksia koskevalla osa-alueella (20–29-vuotiaiden pistemäärä oli 7,75/10 ja yli 30-vuotiaiden 8,42/10).
  • Ero ei ollut yhtä merkittävä, kun kysyttiin, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi voidaan tehdä (20–29-vuotiaiden pistemäärä oli 4,68/10 ja yli 30-vuotiaiden 5,18/10).

EU:n rahoituslaitoksena EIP investoi suuriin hankkeisiin eri puolilla Suomea tukeakseen maan vihreää siirtymää.  Viimeaikaisia esimerkkejä ovat investoinnit suomalaiseen Helen-konserniin ja sen uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin, joiden avulla käynnistetään kaksi uutta uusiutuvan kaukolämmön hanketta. EIP rahoittaa myös nykyisten voimalaitosten muuntamista hiilen käytöstä kestävän biomassan käyttöön, mikä vähentää entisestään maan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa Suomen siirtymistä hiilineutraaliin talouteen.

EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros: ”Ilmastonmuutosta voidaan hillitä vain yhteistyöllä. EIP:n ilmastotutkimus on tärkeä väline tiedon puutteiden tunnistamisessa ja paikkaamisessa. EIP tarjoaa rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta sen lisäksi tunnistamme pankin roolin alan keskustelussa ja koulutuksessa. Koulutus on keskeinen työkalu muutosten aikaansaamiseksi. Olemmekin sitoutuneet täydentämään pankin rahoitusta ilmastotietoisuutta lisäävillä hankkeilla. Näin voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta tasapuolisesti.”

Taustatietoa

Aineisto ja menetelmät

Kyselyssä käytetyt menetelmät, kyselylomake ja koko aineisto on ladattavissa täältä.

Euroopan investointipankki

Euroopan investointipankki (EIP) on pitkäaikaisia lainoja myöntävä Euroopan unionin rahoituslaitos, jonka omistavat EU:n jäsenvaltiot. Se toimii yli 160 maassa ja rahoittaa terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviä investointeja, jotka edistävät EU:n poliittisten päämäärien toteutumista. Lisätietoja EIP:stä ja ilmastotietoisuuden kasvattamisesta on täällä.

BVA Xsight

BVA Xsight on markkinatutkimuksen ja konsultoinnin edelläkävijä.