Ensimmäinen Dam Removal Europe -padonpurkupalkinto nostaa esiin innovatiivisia, inspiroivia aloitteita tarpeettomiksi käyneiden patojen purkamiseksi, jotta joet saavat jälleen virrata vapaana. Tässä ovat palkinnon saajiksi nimetyt ehdokkaat — sekä syyt, miksi Euroopassa jokiin rakennettujen esteiden purkaminen on luonnonympäristölle äärimmäisen tärkeää.
Stephen Hart, Catherine McSweeney
Jokemme ovat ikiaikaisia todistajia niitä ympäröivien maisemien muotoutumisesta. Vain harvat meistä ovat tänä päivänä nähneet suuren, luonnollisesti virtaavan joen, jonka kulku muuttuu vuosien varrella eikä noudata ihmisen kahlitsemaa muuttumatonta reittiä. Muisto vapaana virtaavista vesistöistä on kuitenkin säilynyt kulttuureissamme, samoin kuin villieläinten vaistoissa, kun ne pyrkivät kulkemaan samojen vesien lähteille kuin esi-isänsä. Joet ovat valtimoita, jotka kuljettavat vettä mantereilta, tuovat sitä rannikoille ja yhdistävät elämää maalla ja merellä. Silti ne ovat yksi maapallon haavoittuvimpia elämän ylläpitäjiä.
Pienetkin esteet häiritsevät elollisten olentojen kulkua ja elämää ruokkivaa sedimenttien virtausta, mikä on pitänyt elossa ekosysteemejä ja sivilisaatioita vuosituhansien ajan. Jäte ja maatalouden valumat kuormittavat jokia ennen kuin ne kulkeutuvat avomerelle. Monet syyt ovat vaikuttaneet siihen, että vaelluskalakannat ovat vähentyneet Euroopassa yli 90 prosentilla vuodesta 1970 lähtien ja makean veden lajit yli 80 prosenttia yleensä. Jotkut rannikkoalueet, jotka jäävät ilman uuden sedimentin parantavaa elinvoimaa, ovat vajoamassa ja kohtaavat merenpinnan noususta johtuvia lisääntyviä tulvia. Ilmaston muuttuessa meitä muistutetaan jälleen kerran, että joet ovat luonnonvoima, jota on kunnioitettava.
Joet ovat aina olleet elintärkeitä koko maapallon väestölle, ja niiden kesyttämiseksi rakennetut esteet ovat olleet sivilisaation tunnusmerkki. Näihin ovat kuuluneet sisävesiliikenteen, sähkön tuotannon ja maatalouden rakenteet1. Euroopan joissa on yli miljoona estettä, ja niitä rakennetaan edelleen vesivoimatuotantoon, mukaan lukien Euroopan viimeiset vapaasti virtaavat joet ja jokihaarat.
Monet Euroopan jokiin rakennetut esteet eivät kuitenkaan enää täytä alkuperäistä tarkoitustaan. Näitä ovat patorakenteet, joille ei ole enää käyttöä vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa tai tulvasuojelussa, ja sulkurakenteet, joilla ei enää ole vakauttavaa vaikutusta joen pohjauomaan, koska ne ovat vaurioituneet tai koska joet ovat muuttaneet kulkuaan. Tuhannet vanhentuneet padot ja sulut Euroopassa rikkovat koko maanosan virtaavia valtimoita. Näiden vanhentuneiden esteiden poistaminen auttaa palauttamaan jokien alkuperäisen vapaan virtauksen, jolloin makeanveden ekosysteemit voivat kukoistaa ja uhanalaiset lajit, kuten sampi ja eurooppalainen ankerias pääsevät vaeltamaan2. Jokien ja niiden tulva-alueiden vapauttaminen mahdollistaa niiden luonnollisen puskurikyvyn uudelleen muodostumisen. Se tuo yhteiskunnalle hyötyjä, kuten kykyä kestää paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vähentää tulva- ja kuivuusriskejä, puhdistaa vettä ja lisätä vesistöjen virkistysmahdollisuuksia. Vanhentuneiden esteiden poistaminen on edullinen ja hyväksi osoittautunut toimenpide, jolla voidaan palauttaa elämä jokiin ja parantaa niiden kestävyyttä, mikä auttaa ratkaisemaan sekä ilmasto- että ympäristökriisejä.
Tunnustuksena vanhentuneiden patojen purkamisen tehokkuudesta jokien ennallistamisessa Euroopan komission biodiversiteettistrategia 2030 on asettanut tavoitteeksi avata vähintään 25 000 kilometriä vapaana virtaavia jokia purkamalla ensisijaisesti vanhentuneet esteet. Pitkän aikavälin strategia patojen ja muiden esteiden purkamisen jatkamiseksi on sovitettava yhteen energiapolitiikan kanssa, jolloin valitaan täysin kunnostettavat joet ja etsitään uusia kestävämpiä energialähteitä ja ympäristön kannalta parempia vesivoimaratkaisuja.
Dam Removal Europe -padonpurkupalkinto
Patojen purkaminen on yleistynyt merkittävästi. Vuonna 2021 Euroopassa purettiin noin 240 patoa. Nostaessaan esiin onnistuneita aloitteita vanhentuneiden patojen poistamiseksi Euroopan joista Dam Removal Europe -palkinto pyrkii kannustamaan vastaavia aloitteita kaikkialla Euroopassa ja lisäämään tietoa onnistuneista strategioista vanhentuneiden patorakennelmien purkamisen tehostamiseksi.
Palkinnon järjestää Dam Removal Europe yhdessä kumppaneidensa kanssa (Maailman Luonnon Säätiö, The Rivers Trust, The Nature Conservancy, European Rivers Network, Rewilding Europe, Wetlands International ja the World Fish Migration Foundation). Nämä kansalaisyhteiskunnan järjestöt lisäävät tietoisuutta ja tarjoavat työkaluja ja tietoa tuhansille ihmisille, paikallisviranomaisille, vesivirastoille sekä patojen purkamiseen osallistuville asiantuntijoille. EIP luovuttaa voittajahankkeelle 10 000 euron rahapalkinnon, jonka palkinnon saaja sijoittaa uusiin padonpurkuprojekteihin. Palkinto luovutetaan Portugalissa järjestettävän kansainvälisen Dam Removal -seminaarin yhteydessä.
Runsaasti erilaisia ehdokkaita
Palkintoa haki yhteensä 15 projektia eri puolilta Eurooppaa, Iso-Britanniasta, Slovakiasta, Suomesta, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. Kansainvälinen raati, johon kuului myös Euroopan investointipankki, valitsi jatkoon viisi padonpurkuprojektia ennen ensimmäisen palkinnon saajan valitsemista.
Viisi jatkoon päässyttä projektia
Kalastus- sekä jokien ja kosteikkojen ennallistamis- ja suojeluliitto (yhdistys), Aa-joki, Pas-de-Calais, Ranska: Fersinghemin padon purkuprojekti. Fersinghemin säännöstelypato (rakennettu v. 1600, 3 m korkea ja 7 m leveä; palontorjunta ja vesivoima) purettiin ja 3 km jokea avattiin.
Gipuzkoan maakuntaneuvosto ja ympäristö- ja vesirakennustöiden osasto (valtion laitos), Karrika-joki, Oiartzunin jokialue, Espanja: Galtzaraberrin padon purkuprojekti (rakennettu v. 1899, 4 m korkea ja 32 m leveä; vesivoima). Pato purettiin ja 8 km jokea avattiin.
Haut-Juran luonnonpuisto, Tacon-joki, Jura, Ranska: Yhteistyö jokien ennallistamiseksi -projekti. Dallozin pato (rakennettu v. 1900, 3 m korkea ja 10 m leveä; alun perin vesivoimaa sahalle, sittemmin käytetty teollisuuden vesihuoltoon) purettiin ja 3 km jokea avattiin.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö (kansalaisjärjestö), Hiitolanjoki, Suomi (Etelä-Karjala): Kangaskosken padon purku- ja koskien ennallistusprojekti. Kangaskosken pato (rakennettu v. 1925, 4 m korkea ja 10 m leveä; vesivoima) purettiin ja 4 km jokea avattiin.
Tyne River Trust (kansalaisjärjestö), Etelä-Tyne-joki, Northumberland, Britannia: Etelä-Tyne-joen pienpadon purkuprojekti’. Duck Pond-pato (rakennettu v. 1950, 3 m korkea ja 5 m leveä; ankkalammen veden lähde) purettiin ja 4,5 km jokea avattiin.
Voittanut Dam Removal Europe -projekti
Suomalainen kansalaisjärjestö Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteutti menestyksekkäästi Kangaskosken vesivoimapadon purkamisen. Kangaskosken Hiitolanjokeen Itä-Suomeen vuonna 1925 rakennetun padon korkeus on noin neljä metriä ja leveys kymmenen metriä. Pato on ensimmäinen virkistysaluesäätiön omistukseensa hankkimasta kolmesta voimalaitospadosta Hiitolanjoen vapauttamiseksi uhanalaisten vaelluskalojen kulkureitiksi ja vuosisadaksi kadotetun ekosysteemin palauttamiseksi entiseen tilaansa. Kun kaikki padot on saatu purettua syksyyn 2023 mennessä uhanalainen Laatokan järvilohi voi nousta vanhoille kutupaikoilleen, joille padot ovat estäneet lohien etenemisen.
Hiitolanjoki-projektin on mahdollistanut laaja sidosryhmäyhteistyö sekä rahoitukseen osallistuneet useat tahot, ja se on vuosikymmenten ponnistelujen tulos. Tulokset ovat olleet hämmästyttäviä, ei vain kalayhteisölle, vaan myös paikallisyhteisölle. Koskien yläpuolisella uudella muokatulla virta-alueella on havaittu syksyllä 2021 viisi lohen kutupesää. Alueen asukkaat, jotka alussa suhtautuivat padon purkamiseen epäilevästi, olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Lohikannan vahvistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkittävin järvilohijoki. Tämä mahdollistaa vastuullisen matkailun kehittämisen. Tietyt padon osat jätettiin paikoilleen muistuttamaan alueen satavuotisesta teollisuushistoriasta. Entinen voimayhtiö Hiitolanjoen Voima on myös ottanut laajemman roolin konsultoimalla muista mahdollisista padonpurkuprojekteista Suomessa.
Ensimmäisestä Dam Removal Europe -palkinnosta saadut opit
- Paikallisen väestön ja sidosryhmien tuki on tärkeää. On panostettava aikaa ja resursseja laajaan konsultaatioon sekä viestintään projektin tuomista hyödyistä.
- On jaettava tietoa ihmisten, paikallisviranomaisten, vesivirastojen ja patojen purkamiseen osallistuvien asiantuntijoiden välillä. Se vaikuttaa ratkaisevasti patojen purkuhankkeiden lisäämiseen jokien elvyttämisen käyttökelpoisena apuvälineenä.
- Patorakenteiden tuntemuksessa on aukkoja. Maissa, joissa on vain vähän padonpoistoprojekteja, tarvitaan kohdennettua osaamisen lisäämistä ja viestintää.
Stephen Hart on lainavastaava Euroopan investointipankin infrastruktuuri- ja ilmastorahoitus -jaostossa. Catherine McSweeney on investointipankin kansalaisyhteiskuntajaoston asiantuntija
- Tyypillisiä toimenpiteitä näiden esteiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ovat kalojen ja sedimentin ohitusuomat, kalaportaat, infrastruktuurin toiminnan mukauttaminen ekologisen virtauksen varmistamiseksi sekä laitteistot kalakuoleminen ehkäisemiseksi.
- EU:n komissio määrittelee ”vapaasti virtaavaksi” sellaiset vesialueet, joiden virtausta eivät heikennä keinotekoiset esteet ja joita ei ole katkaistu niiden tulvatasanteista Guidance on Barrier Removal for River Restoration (europa.eu)