- 60 % kunnista katsoo, että niiden kolmen viime vuoden investoinnit ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen ovat olleet riittämättömiä
- 69 prosentilla kunnista on puutetta ympäristö- ja ilmastovaikutusten arvioinnin osaajista, mikä on merkittävästi haitannut paikallisten investointiohjelmien toteutusta
- Noin 80 % kunnista pitää rahoituksen puutetta, sääntelyprosessien kestoa ja oikeudellista epävarmuutta investointien esteinä
Euroopan investointipankki (EIP) on julkistanut vuoden 2022 kuntatutkimuksensa tulokset. Kattavaan tutkimukseen osallistui 744 kuntaa eri puolilta Euroopan unionia. Se antaa ainutlaatuisen näkymän menneisiin ja tuleviin investointeihin sekä niihin haasteisiin, joita kunnat kohtaavat digitaalisen ja vihreän siirtymän läpiviennissä. Koska kuntien vastuulla on jopa puolet EU:n julkisista investoinneista, tutkimuksen tuloksilla on erittäin suuri painoarvo.
Vuoden 2022 kuntatutkimuksen keskeisiä tuloksia:
1. Investointivajeita ja haasteita: Rahoituksen puute sekä epävarmat ja pitkään kestävät sääntelyprosessit haittaavat edelleen kuntien tärkeiden investointien suunnittelua. Hankkeiden toteutuksessa taas ovat esteenä osaavan työvoiman puute ja toimitusketjujen pullonkaulat.
2. Osaamisen puutetta: Tutkimus nosti esiin, miten tärkeää on huolehtia nykyisen ja tulevan työvoiman koulutustarpeista. Kunnilla on usein vaikeuksia saada palvelukseensa asiantuntijoita, joilla on osaamista ympäristö- ja ilmastoasioissa sekä teknistä asiantuntemusta. Näiden haasteiden voittaminen on olennainen osa investointisuunnitelmien onnistunutta toteutusta.
3. Painopiste vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä: Kuntien kolmen seuraavan vuoden investointisuunnitelmissa keskeisellä sijalla ovat ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen sekä digitaalinen infrastruktuuri. Kuitenkin yli kuusi kymmenestä kunnasta kertoo olevansa tyytymättömiä tähänastisiin investointeihinsa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen alalla, ja 40 % kunnista on tyytymättömiä digitaaliseen infrastruktuuriin liittyviin investointeihinsa.
4. Alueiden eriarvoisuus: Euroopan kunnat ovat edenneet paremmin digitaalisessa kuin vihreässä siirtymässä. Korkean tulotason alueiden kunnista suurempi osuus investoi aktiivisesti kumpaankin siirtymään, kun taas vähemmän kehittyneillä alueilla edistyminen on hitaampaa.
Kuntien investointien esteet
Missä määrin kukin seuraavista on esteenä infrastruktuuri-investointienne toteutukselle? Onko se suuri este, vähäinen este vai ei este lainkaan? , prosenttiosuutena
*Vastaajat: Kaikki kunnat (lukuun ottamatta "ei osaa sanoa" ja "kieltäytyi" -vastauksia)
”Kuten EIP:n kuntatutkimus on osoittanut, Euroopan kunnissa on merkittävää investointivajetta etenkin ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumiseen tarvittavan infrastruktuurin osalta. Päättäjien ja alan sidosryhmien on tärkeää korjata tämä vaje. Meidän on asetettava etusijalle kestävät ja joustavat investoinnit, jotka vievät kohti vihreää ja digitaalista tulevaisuutta. Jatkuvaan osaamisvajeeseen on puututtava myös kuntatasolla kaikkialla Euroopassa, jotta alueelliset ja Euroopan laajuiset investointiohjelmat pystytään kattavasti toteuttamaan”, painotti EIP:n pääekonomisti Debora Revoltella.
EIP:n varapääjohtaja Ricardo Mourinho Felix lisäsi: ”Kuntien investoinnit ovat oleellisen tärkeitä ihmisten ja yritysten johdonmukaisessa tukemisessa. Niiden vastuulla on merkittävä osuus julkisen sektorin investoinneista. Siksi meidän on tärkeää taata kunnille investointien tehokkaan toteutuksen edellyttämät resurssit, asiantuntemus sekä vahvat yhteistyöverkostot. Maailman nopean kehityksen myötä kuntien rooli vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä muuttuu entistä kriittisemmäksi. Kestävien toimintatapojen edistäminen esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, energiatehokkuuden, jätehuollon ja liikenteen alalla vaatii osaamisen kehittämistä kaikkialla Euroopassa. EIP:n kuntatutkimus avaa näkymiä kuntien sopeutumisstrategioihin ja tuo esiin ne keskeiset tarpeet, joista kehityksen jatkoa varten on huolehdittava.”
EIP:n toiminta koheesioalueilla
EIP julkisti tänään myös toisen raportin, jossa tarkastellaan EIP-ryhmän toimintaa Euroopan koheesioalueilla vuonna 2022. Tämä raportti keskittyy siihen, miten EIP-ryhmä on toiminnallaan edistänyt osallistavaa vihreää ja digitaalista siirtymää ja sen makrotaloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2022 EIP-ryhmä rahoitti koheesioalueiden hankkeita 28,4 miljardilla eurolla. EIP:n vuoden 2022 luotonannon kokonaissummasta 25 % oli innovaatiotukea, ja siitä 4,6 miljardia euroa (34 %) suuntautui koheesioalueille. Vihreät investoinnit ovat kasvussa: kuten vuonna 2021, EIP:n rahoittamien vihreiden investointien osuus oli suurempi koheesiorahoituksessa kuin EU:n kokonaisrahoituksessa. Tämä on yhdenmukaista EIP:n koheesiolinjauksen kanssa, jossa EIP sitoutui lisäämään ilmastotoimien ja ympäristörahoituksen osuutta siirtymäalueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla merkittävästi.
EIP:n varapääjohtaja Lilyana Pavlova kommentoi: ”Vaikka epävakaa geopoliittinen tilanne, pakolaisvirta ja energiakriisi rasittavat alueellista koheesiota, kaupunkien ja alueiden on silti kehityttävä täyttääkseen Euroopan unionin ilmastotavoitteet ja kuroakseen umpeen digitaalisen kuilun. Näihin haasteisiin vastaamisessa tärkeää ovat innovaatiot. EIP-ryhmä tarjoaa tavoitteiden tueksi laajan valikoiman rahoitus- ja neuvontavälineitä, joiden avulla on jo saatu aikaan näkyviä tuloksia.”
Lisätietoa aiheesta ja koko tutkimusraportin voit lukea täältä.
Taustatietoa
EIP:n talousosasto
EIP:n talousosasto tekee erilaisia taloustutkimuksia sekä analysoi investointitoimintaa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Se tukee pankkia sen toiminnassa sekä pankin aseman, strategian ja politiikan määrittelyssä. Talousosastoa johtaa pääekonomisti Debora Revoltella ja sen henkilöstöön kuuluu 40 ekonomistia.
Euroopan investointipankkiryhmän tuki koheesioalueill
Euroopan investointipankki (EIP) on pitkäaikaista rahoitusta myöntävä Euroopan unionin rahoituslaitos, jonka omistavat EU:n jäsenvaltiot. Se rahoittaa terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviä investointeja, jotka edistävät EU:n poliittisten päämäärien toteutumista. Euroopan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävien hankkeiden rahoittaminen on ollut EIP:n toiminnassa keskeisellä sijalla aina siitä lähtien, kun pankki vuonna 1958 perustettiin.
EIP:n luotonanto koheesioalueille kattaa monia talouden osa-alueita. Rahoitettavan hankkeen on edistettävä vähintään yhtä EIP:n neljästä tavoitteesta: innovaatiot (digitaalinen ja inhimillinen pääoma), kaupunkien ja alueiden kestävyys, kestävä energia ja luonnonvarat sekä pk- ja midcap-yritysten rahoitus. EIP:n koheesiorahoitus suuntautuu vähemmän kehittyneille alueille (BKT asukasta kohti alle 75 % EU:n keskiarvosta) ja siirtymäalueille (BKT asukasta kohti 75 % – 100 % EU:n keskiarvosta) siten kuin ne määritellään EU:n koheesiopolitiikan kartalla.