- Uudesta tutkimuksesta ilmenee, että useimmat Euroopan unionin kaupungit suunnittelevat uusia investointeja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen sekä julkisiin vuokra-asuntoihin, kouluihin ja sairaaloihin.
- Kyselyyn vastanneista EU:n kunnista 56 % aikoo käyttää enemmän rahaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Kunnista 53 % kasvattaa sosiaalisen infrastruktuurin budjettia seuraavien kolmen vuoden aikana.
- Kaupungit eri puolilla Eurooppaa haluavat yhä useammin hyödyntää uusia kehitysrahoituslähteitä perinteisten kansallisten ja EU-avustusten lisäksi.
Euroopan investointipankin (EIP) tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa Euroopan kaupungeista aikoo käyttää enemmän rahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä julkisten vuokra-asuntojen, koulujen ja sairaaloiden kehittämiseen. EIP:n vuoden 2025 kuntatutkimus kertoo, että 56 % kunnista aikoo investoida enemmän kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ja 53 % kunnista kasvattaa sosiaalisen infrastruktuurin budjettiaan seuraaville kolmelle vuodelle.
EIP julkaisi raporttinsa tänään samaan aikaan, kun Brysselissä on Euroopan alueiden komitean konferenssi. Tilaisuudessa keskustellaan eurooppalaisten kaupunkien investointitarpeista, ja sen tavoitteena on tukea EU:n kaupunkipoliittista ohjelmaa.
Kyselyyn osallistui 1 002 EU:n kuntaa, joiden asukasluku vaihtelee muutamasta tuhannesta satoihin tuhansiin. Vastanneiden kuntien yhteenlaskettu asukasluku on noin 26 miljoonaa eli noin 6 % EU-27-maiden kokonaisväestöstä. Kuntia on edustettuna kaikista jäsenvaltioista. Vastaajien määrä vaihteli Saksan 131:stä ja Italian 107:stä kunnasta viiteen vastanneeseen kuntaan sekä Kyproksella että Luxemburgissa. Kuten edellisessä, vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa, mukana ei ollut pääkaupunkeja eikä Euroopan ulkopuolisia alueita. Osallistuneet kaupungit vastasivat anonyymisti.
Uudesta raportista ilmenee, että vaikka kansalliset ja EU:n avustukset ovat edelleen kuntainfrastruktuurin tärkeimmät rahoituslähteet, yli puolet eli 61 % kunnista on kiinnostunut tutkimaan myös muita rahoitusvaihtoehtoja. Näihin vaihtoehtoihin voisi sisältyä esimerkiksi avustusten muuttamista takauksiksi, joiden avulla voitaisiin houkutella enemmän rahoitusta muun muassa pankeilta.
”Kasvavien haasteiden aikana meidän on varmistettava, että jokaisella investoidulla eurolla saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus”, EIP:n varapääjohtaja Ioannis Tsakiris sanoo. ”Se vaatii innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joilla tuetaan kuntia ilmastotoimien ja muiden keskeisten tavoitteiden vauhdittamisessa. EIP on sitoutunut työskentelemään pitkäjänteisesti eurooppalaisten kaupunkien kanssa kehittääkseen ja ottaakseen käyttöön välineitä, joita kaupungit ja kunnat tarvitsevat kestävämmän ja muutosjoustavamman tulevaisuuden rakentamisessa.”
EIP:n kuntatutkimus antaa laajan ja yksityiskohtaisen kuvan viranomaisten kehittämissuunnitelmista. Viranomaisten vastuulla on noin 54 % EU:n julkisista investoinneista. Ilmastotoimien osalta kuntien osuus investoinneista on noin 60 %.
Sen lisäksi, että useimmat EU:n kaupungit aikovat kasvattaa investointeja päästövähennyksiin, noin puolet kaupungeista pyrkii myös lisäämään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattuja menoja. Näihin toimiin kuuluu mm. suojautuminen tulvien ja maastopalojen kaltaisilta uhkilta.
”Kunnat ovat osoittaneet eri puolilla Eurooppaa vahvaa sitoutumista vihreään siirtymään”, EIP:n pääekonomisti Debora Revoltella toteaa. ”Näiden sitoumusten muuttaminen konkretiaksi edellyttää jatkuvaa poliittista ja ohjelmallista tukea kaikilla tasoilla.”
Tuoreen kyselyn mukaan monien EU:n kaupunkien jatkuvana haasteena on pula ympäristöarviointeja tekevistä asiantuntijoista ja hankkeiden toteuttamiseen tarvittavista insinööreistä. Jopa 30 % kunnista ilmoitti, että niillä ei ole riittävästi teknistä asiantuntemusta näillä aloilla.
EIP auttaa vastaamaan tähän haasteeseen tarjoamalla kaupungeille teknistä, rahoituksellista ja strategista asiantuntijatukea. EIP:n tekniset ja talouden asiantuntijat arvioivat kaikki pankin rahoittamat hankkeet. Asiantuntemusta on tarjolla myös neuvontapalveluina hankkeiden toteuttajille, kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille sekä rahoituksen välittäjille.
Taustatietoa
EIP
Euroopan investointipankki (EIP) on pitkäaikaisia lainoja myöntävä Euroopan unionin rahoituslaitos. Sen omistavat EU:n jäsenvaltiot. EIP:n toiminta rakentuu kahdeksalle keskeiselle painopisteelle. Rahoitamme investointeja, jotka edistävät EU:n poliittisia tavoitteita tukemalla ilmastotoimia ja ympäristönsuojelua, digitalisaatiota ja teknologisia innovaatioita, turvallisuutta ja puolustusta, maataloutta ja biotaloutta, yhteiskunnan infrastruktuureja, pääomamarkkinaunionia sekä vahvempaa Eurooppaa rauhallisessa ja hyvinvoivassa maailmassa.
EIP-ryhmä, johon kuuluu myös Euroopan investointirahasto (EIR), myönsi vuonna 2024 lähes 89 miljardilla eurolla uutta rahoitusta yli 900 vaikuttavaan hankkeeseen, jotka edistävät Euroopan kilpailukykyä ja turvallisuutta.
Kaikki EIP-ryhmän rahoittamat hankkeet ovat Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia, mihin olemme ilmastopankin tiekartassa sitoutuneet. Lähes 60 % EIP-ryhmän vuotuisesta rahoituksesta kohdistuu hankkeisiin, jotka suoraan edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa, siihen sopeutumista sekä terveellisempää elinympäristöä.
EIP-ryhmä edistää markkinoiden yhdentymistä ja pyrkii saamaan investointeja liikkeelle. Vuonna 2024 se tuki uusia investointeja Euroopan energiaturvallisuuteen ennätyksellisellä yli 100 miljardin euron summalla sekä houkutteli 110 miljardia euroa kasvupääomaa startup- ja scaleup-yrityksille ja muille eurooppalaisille edelläkävijöille. Noin puolet EIP:n rahoituksesta Euroopan unionissa suuntautuu koheesioalueille, joilla tulot asukasta kohti ovat EU:n keskiarvoa pienemmät.
Korkealaatuisia ja ajantasaisia valokuvia pääkonttoristamme on saatavilla tiedotusvälineiden käyttöön täältä.
Euroopan alueiden komitea
Euroopan alueiden komitea on kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion alue- ja paikallistason edustajista koostuva toimielin. Se perustettiin vuonna 1994 Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ja sen tehtävänä on tuoda alue- ja paikallisviranomaiset mukaan EU:n päätöksentekoprosessiin ja tiedottaa niille unionin politiikasta. Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat komiteaa niillä politiikan aloilla, joilla on vaikutusta alueisiin ja kaupunkeihin. Euroopan alueiden komitean jäsenyyden edellytyksenä on, että kaikilla sen 329 jäsenellä ja 329 varajäsenellä on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai he ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.